Kunnanhallitus
Pöytäkirja 08.08.2022/Pykälä 153

Dnro

Kunnanhallitus 08.08.2022

Päätös

Kunnanhallitus päätti, että Hartolan kunta ei osallistu Päijänne Biosfääriksi -hankkeen toteutukseen.

Esittelijä

kunnanjohtaja Jarkko Seppälä, puh. 044 743 2217

etunimi.sukunimi(at)hartola.fi

Päätösehdotus

Kunnanhallitus päättää, että Hartolan kunta ei osallistu Päijänne Biosfääriksi -hankkeen toteutukseen.

Valmistelija /

lisätietojen antaja

kunnanjohtaja Jarkko Seppälä, puh. 044 743 2217

etunimi.sukunimi(at)hartola.fi

Valmistelu

Päijänteen biosfäärialueen hakemusvalmistelua Unescolle on koordinoinut lokakuussa 2021 käynnistynyt Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin vetämä Päijänne Biosfääriksi -hanke. Sen rahoittajina toimivat Keski-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki sekä Joutsan, Muuramen ja Toivakan kunnat. Hankkeen edetessä hakemuksen valmistelutyöhön ovat liittyneet mukaan myös Asikkalan, Laukaan, Petäjäveden ja Sysmän kunnat. Hakemuksen valmistelutyössä on koottu yhteen monipuolisesti tietoa toiminnasta ja toimijoista, jotka tukevat jo tällä hetkellä kestävän kehityksen tavoitteita Päijänteen alueella. Lisäksi valmistelussa on kerätty ideoita ja suunnitelmia, joita voidaan lähteä toteuttamaan biosfäärialueen toiminnan käynnistyessä.

Päijänteen alueen tulevaisuutta koskevissa suunnitelmissa kestävän kehityksen näkökulmat ovat nousseet viime vuosina hyvin vahvasti esille. Biosfäärialueiden konseptin taustalla on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon vuonna 1971 käynnistämä Man and Biosphere -ohjelma (MAB). Sen tärkeimpänä tavoitteena on edistää ihmisen ja luonnon välistä tasapainoista suhdetta maailmanlaajuisesti, mutta paikallisiin ratkaisuihin perustuen. Ohjelman toteuttamisen tärkeimpiä työvälineitä ovat biosfäärialueet, joiden verkostoa MAB-ohjelma ylläpitää. Viiden vuosikymmenen aikana biosfäärialueita on perustettu jo yli 700 eri puolille maailmaa. Suomessa toimii nykyisin kaksi biosfäärialuetta, vuonna 1992 perustettu Pohjois-Karjalan biosfäärialue ja vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue.

Lyhyesti määritellen biosfäärialueet ovat kestävän kehityksen oppimisalueita, joilla tuotetaan aktiivisesti paikallisia ratkaisuja tunnistettuihin kestävyyshaasteisiin. Unesco on määritellyt

biosfäärialueiden toiminnalle kolme perustehtävää: luonnon ja kulttuurisen monimuotoisuuden säilyttäminen, kestävyyskasvatuksen sekä ympäristötutkimuksen ja -seurannan tukeminen sekä kestävän talouden edistäminen.

Kunnat ovat biosfäärialueen hakemusvalmistelun ja käynnistettävän toiminnan kannalta hyvin keskeinen sidosryhmä. Päijänteen alueen kunnissa on jo nykyisin monia erilaisia toimintamalleja ja -ohjelmia, jotka tukevat suoraan biosfäärialueille soveltuvia kehittämistavoitteita.

Biosfäärialueen hakemus kirjoitetaan Unescon hakemuslomakkeelle, johon liitetään hakemusprosessiin ja käynnistyvään biosfäärialuetoimintaan sitoutuvien kuntien sekä maakuntatason toimijoiden kirjalliset sitoumukset. Käytännössä sitoumus merkitsee sitä, että kunta sisällytetään perustettavan biosfäärialueen karttarajaukseen ja että kunnan alueella voidaan toteuttaa biosfäärialueen toimintaan liittyviä vapaaehtoisia tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi sitoumuksen allekirjoittavien kuntien toivotaan osallistuvan biosfäärialueen koordinaation ylläpitämisestä aiheutuviin vuotuisiin kustannuksiin. Kuntarahoituksen määrä pyritään pitämään kuitenkin hyvin maltillisella tasolla; tavoitteeksi on asetettu, että biosfäärialueen toiminnan koordinaatio järjestyy pääosin kansallisella rahoituksella.

Biosfäärialueen perustamista koskeva kuntakohtainen sitoumus ei synnytä kunnille mitään erityisiä velvoitteita tai vastuita. Sitoumus ei myöskään edellytä, että kaikkien kunnan alueella sijaitsevien toimintojen olisi täytettävä kestävän kehityksen kriteerit. Olennaista osallistumisen kannalta on vain se, että kunnan alueella on olemassa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen sitoutuneita toimijoita, esimerkiksi yhteisöjä, oppilaitoksia tai yrityksiä. Käytännön tasolla toiminta voi kiinnittyä hyvin monenlaisiin asioihin; esimerkiksi kuntastrategian kestävyystavoitteiden vauhdittamiseen, paikallisen pienvesistön kunnostamiseen, kunnassa toimivan matkailuyrityksen vastuullisuustyön tukemiseen tai koulujen kestävyyskasvatusta tukevaan toimintaan.

Hartolan kunnanhallitus päätti helmikuussa 2022 olla lähtemättä mukaan biosfäärialueen hakemuksen valmisteluun. Valmistelutyössä ei ole noussut esiin mitään sellaista, mikä erityisellä tavalla tukisi Hartolan kunnan osallistumista hankkeeseen. Valmistelutyössä ovat Päijät-Hämeen kunnista olleet mukana Asikkala ja Sysmä, mutta näidenkin kuntien mukaanlähtö itse hankkeeseen on epävarmaa muun maakunnan jäädessä ulos.

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimus

Tiedoksianto

Päijänne Biosfääriksi -hanke, projektipäällikkö Anu Kettunen/Jyväskylän yliopisto