RSS-linkki
Kokousasiat:https://hartola.fi:443/D10_Julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kunnanhallitus
Pöytäkirja 10.10.2022/Pykälä 190
| Edellinen asia | Seuraava asia |
Hallituksen esitysluonnos hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (yliopistosairaalalisä ja siirtymätasauksen muutokset) | Dnro 362/00.01.08/2022 |
Kunnanhallitus 10.10.2022 | |
|
|
|
|
Päätös | Kunnanhallitus päätti antaa liitteenä olevan lausunnon hallituksen esitysluonnokseen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. | |
|
| |
Asian käsittely |
| |
|
| |
Esittelijä | kunnanjohtaja Jarkko Seppälä, puh. 044 743 2217 | |
| etunimi.sukunimi(at)hartola.fi | |
|
| |
Päätösehdotus | Kunnanhallitus päättää antaa liitteenä olevan lausunnon hallituksen esitysluonnokseen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. | |
|
| |
Valmistelija / lisätietojen antaja | kunnanjohtaja Jarkko Seppälä, puh. 044 743 2217 etunimi.sukunimi(at)hartola.fi | |
|
| |
Asian valmistelu | Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 12.10.2022 mennessä. Hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitusmalliin on tarkoitus lisätä vuodesta 2024 lähtien uusi määräytymistekijä, yliopistosairaalalisä. Lisän perusteella otettaisiin huomioon yliopistollisista sairaaloista aiheutuvia muita sairaaloita korkeampia kustannuksia.
Lausuntopyyntöä on täydennetty 13.9.2022 Sote-ministerityöryhmän 8.9.2022 linjaamilla muutoksilla, joiden mukaan hyvinvointialueiden rahoituksen siirtymätasaussääntelyä muutetaan. Asukasta kohden -50 euroa ylittävä laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauslisällä. Samalla siirtymätasauslisän porrastusta vuosina 2025-2029 muutetaan tältä osin. Myös näiden ehdotusten osalta lausuntoja pyydetään viimeistään 12.10.2022.
Yliopistosairaalalisän tasoksi ehdotetaan 1,1-1,8 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, mikä on vuoden 2022 tasossa 230 miljoonasta eurosta 370 miljoonaan euroon koko maan tasolla. Esitysluonnoksen vaikutusarviot on laadittu 300 miljoonan euron tasolla (noin 1,45 %). Rahoitus ehdotetaan vähennettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asukasperusteisen rahoituksen osuudesta. Nettovaikutus yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville alueille olisi tällöin 88-144 miljoonaa euroa koko maan tasolla.
Yliopistollisista sairaaloista aiheutuvat korkeammat kustannukset sisältyvät kunnilta siirtyvään koko maan tason rahoitukseen. Ilman erillistä määräytymistekijää rahoitus ei kohdentuisi jatkossa nykytilaa vastaavasti yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille.
Yliopistosairaalalisän tason olisi vastattava mahdollisimman hyvin nykyistä kuntien kustannuksiin sisältyvää rahoitusosuutta, koska muutoin joko yliopistollista sairaalaa ylläpitävät alueet tai muut hyvinvointialueet joutuvat kattamaan uudessa rahoitusmallissa korkeammat kustannukset palvelujen rahoituksesta.
Kustannuksia otetaan huomioon yleiskatteellisessa rahoituksessa ainoastaan siltä osin, kun niitä ei saada katetuksi muutoin (palvelulaskutus, koulutuksen ja tutkimuksen erillisrahoitus, yhteistyöalueiden sopimukset).
Yliopistosairaalalisä otetaan ehdotuksessa huomioon niiden hyvinvointialueiden laskennallisissa kustannuksissa, joissa on yliopistollinen sairaala. Lisäksi lisä koskee yliopistosairaalaa ylläpitävään HUS-yhtymään kuuluvia hyvinvointialueita ja Helsingin kaupunkia.
Esitysluonnoksessa on lausuntokierroksella arvioitavana kolme mallia yliopistosairaalalisän kohdentamiseksi:
1. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen asukkaiden määrä; 2. Koko yhteistyöalueen asukasmäärä TAI 3. 50 prosenttia yliopistosairaalahyvinvointialueen ja 50 prosenttia yhteistyöalueen asukasmäärän perusteella
Vaihtoehdossa 2 ja 3 Uudenmaan osalta tarvittaisiin erityissääntelyä. HUS-yhteistyöalueella rahoituksen määrä laskettaisiin koko yhteistyöalueen asukasmäärän perusteella (sis. Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala). Rahoitus kohdennettaisiin HUS-yhtymään kuuluville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille niiden asukasmäärien mukaisessa suhteessa.
Vuonna 2023 rahoitus kohdentuu siirtymätasauksen vuoksi vielä käytännössä alueen kuntien toteutuneiden kustannusten perusteella. Laskennallisen rahoituksen määräytymistekijät alkavat siten käytännössä vaikuttaa aluekohtaiseen rahoitukseen porrastetusti vuodesta 2024 lukien. Yliopistosairaalalisän perusteella kohdennettava rahoitus otettaisiin huomioon siirtymätasauksissa vuodesta 2024 alkaen.
Sote-ministerityöryhmä päätti 23. elokuuta 2022 esitysluonnoksen lähettämisestä lausunnoille. Rahoituslakiluonnos lähetetään lausunnoille virkamiesesityksenä, ja saadun lausuntopalautteen perusteella linjataan hallituksen esityksen lopullinen sisältö. Esitysluonnoksen lausuntoaika on 31.8.-12.10.2022 (6 viikkoa). Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2022.
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue ovat antaneet asiasta lausuntonsa. Hartolan kunnan lausunto tukee hyvinvointikuntayhtymän antamaa lausuntoa, jota on myös hyödynnetty lausunnossa.
| |
|
| |
Muutoksenhaku | Muutoksenhakukielto | |
|
| |
Tiedoksianto | Lausuntopalvelu.fi | |
|
| |
| ||
| ||
| Edellinen asia | Seuraava asia |