Kunnanhallitus
Pöytäkirja 15.05.2023/Pykälä 82

Dnro

Kunnanhallitus 15.05.2023

Päätös

Kunnanhallitus päätti lausua TE-palveluiden järjestämisestä seuraavaa:
1) Järjestämismallin osalta Hartolan kunnalle on mahdollinen sekä yhden että kahden järjestäjän malli, sillä edellytyksellä, että palveluita on saatavilla paikallisesti.
2) Järjestämisvastuun osalta ensisijainen vaihtoehto on vastuukuntamalli, mutta kunta on valmis myös kuntayhtymämalliin, mikäli enemmistö on sen kannalla. Yhden alueen mallissa järjestämisvastuu sijoittuisi luontevasti Lahden kaupungille, kun taas kahden alueen mallissa vastuukunnaksi toivotaan joko Hollolaa tai Heinolaa.
3) Hartolan kunta pitää tärkeänä sitä, että alueella järjestämismallista, järjestämisvastuusta sekä toiminnan linjauksista sovitaan yhdessä, eikä jätetä asiaa ministeriön määrättäväksi. Hartolan kunta on valmis neuvottelemaan Päijät-Hämeen kuntien kanssa toimivasta kokonaisratkaisusta alueelle.

Esittelijä

kunnanjohtaja Jarkko Seppälä, puh. 044 743 2217

etunimi.sukunimi(at)hartola.fi

Päätösehdotus

Valmistelija /

lisätietojen antaja

kunnanjohtaja Jarkko Seppälä, puh. 044 743 2217

etunimi.sukunimi(at)hartola.fi

Asian valmistelu

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025 lukien.

Tämä on kunnille uusi valtionosuustehtävä, jonka rahoitus tulee osana yleiskatteisesta valtionosuutta. Kunnille siirtyy myös ELY-keskusten julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät hankintatehtävät ja KEHA-keskuksen julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät maksatustehtävät.

TE-palvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa ja niiden tulee muodostaa työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.

Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Valtioneuvosto voi tietyin laissa määritellyin perustein myöntää järjestämisvastuun työllisyys­alueelle, jonka työvoimapohja on alle 20.000 henkilöä. Poikkeuslupa edellyttää, ettei palveluiden saatavuus alueella vaarannu.

Työ- ja elinkeinoministeriölle toimitettavasta suunnitelmasta tulee käydä ilmi:

1) laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen

2) laissa tarkoitettujen palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut

3) toimipisteiden määrä ja sijoittuminen

4) yhteistyötahot ja -muodot

5) työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen

6) varautuminen rakennemuutostilanteisiin

Päijät-Hämeessä on tehty alustavaa valmistelua kahden työllisyysalueen mallin mukaisesti, jossa Lahti muodostaisi oman alueensa ja muu Päijät-Häme muodostaisi toisen työllisyys­alueen. Nämä kaksi toimijaa tekisivät tiivistä yhteistyötä.

Päijät-Hämeen työllisyysalueen valmistelusta vetovastuun on ottanut Hollolan kunta, joka on hakenut ja saanut AKKE-hankerahoitusta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 100.000 euroa, josta AKKE-rahoituksen osuus on enintään 70.000 euroa. Kuntien omarahoitusosuus on 30.000 euroa.

Valmistelutyön edetessä on saatu tarkempia ohjeita valmisteluun. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistus on ollut, että alueen maantieteelliseen yhteyteen tulee kiinnittää huomiota ja niin kutsuttuja "donitsimalleja" on syytä välttää. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa keskuskaupunki muodostaisi oman alueen ja joka puolella sen ympärille muodostuisi erillinen alue, kuten Päijät-Hämeessä on ollut valmistelun lähtökohta. Mikäli Lahti on omanaan, on Päijät-Hämeen työllisyysalueen vastuukunnaksi kaavailtu Hollolan kuntaa.

Hollolan kunta on pyytänyt kaikkia Päijät-Hämeen kuntia ottamaan kantaa valmistelun etenemiseen. Kysymykset ovat:

1. Työvoimapalveluiden järjestämismalli: Onko järjestämismalli koko maakunta vai kahden järjestäjän malli?

2. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu: Onko vastuukunta vai kuntayhtymä, jos vastuukunta, niin kuka/mikä?

3. Jätetäänkö järjestämismalli päättämättä ja näin ollen odotetaan valtioneuvoston perälautaa?

Hartolassa työvoiman määrä on noin 1.000, joten Hartola ei voi yksin, tai edes naapurikuntien kanssa yhdessä muodostaa työllisyysaluetta, joka täyttäisi 20.000 hengen määrärajan. Lahden kaupungissa työvoiman määrä on noin 56.000 henkeä. Muu Päijät-Häme on työvoimalaajuudessa noin 36.500 henkeä.

Yhden alueen mallissa ehdottomia etuja olisi siinä, että mm. yrityspalveluiden ja kotoutumispalveluiden järjestäminen olisi selkeämpää ja yhdenmukaisempaa. Haasteeksi muodostuu erityisesti palveluiden hallinnon järjestäminen ja alueen kuntien vaikutusmahdollisuuksien määritteleminen.

Hartolan kunnan tärkein tavoite uudistuksessa on ollut ja on jatkossakin, että työllistämisen palveluita saadaan paikalliselle tasolle. On selvää, että Hartolassa ei jatkossakaan ole jokaisena arkipäivänä virastoaikojen puitteissa päivystävää asiantuntijaa, mutta edes rajattu paikallinen läsnäolo olisi huomattava parannus nykytilaan. Myös toiminnan järjestäminen ylipäätään on oltava asiakaslähtöistä, aktiivista ja työllistymistä tukevaa.

Hartolan kunnalla ei ole lähtökohtaista tarvetta asettaa tiukkoja ehtoja palveluiden hallinnolliselle toteuttamiselle, vaan painopiste on toiminnan käytännön järjestämisessä.

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto

Tiedoksianto

Asikkalan kunta, kirjaamo@asikkala.fi

Heinolan kaupunki, kirjaamo@heinola.fi

Hollolan kunta, kirjaamo@hollola.fi

Iitin kunta, kirjaamo.iitinkunta@iitti.fi

Kärkölän kunta, kirjaamo@karkola.fi

Lahden kaupunki, kirjaamo@lahti.fi

Orimattilan kaupunki, kirjaamo@orimattila.fi

Padasjoen kunta, kirjaamo@padasjoki.fi

Sysmän kunta, kirjaamo@sysma.fi