RSS-linkki
Kokousasiat:https://hartola.fi:443/D10_Julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 24.04.2024/Pykälä 30
| Edellinen asia | Seuraava asia |
Dnro 5/02.02.00/2024 | |||||||||||
Tekninen lautakunta 24.04.2024 | |||||||||||
|
| ||||||||||
|
| ||||||||||
Päätös | Tekninen lautakunta päätti | ||||||||||
|
| ||||||||||
Esittelijä | tekninen johtaja Janne Myntti, 044 743 2252 etunimi.sukunimi(at)hartola.fi | ||||||||||
|
| ||||||||||
Päätösehdotus | 1. Tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi seuraavat talouden tasapainottamisen toimenpiteet. - Päällekkäistä kiinteistöhuollon päivystystä ei jatketa RTK:n kanssa nykyisen sopimuksen päättymisen jälkeen. | ||||||||||
|
| ||||||||||
Valmistelija/ lisätietojen antaja | tekninen johtaja Janne Myntti, 044 743 2252 etunimi.sukunimi(at)hartola.fi | ||||||||||
|
| ||||||||||
Asian valmistelu | Säästötoimenpiteiden taloudellisten vaikutusten arviointi
Talousvaikutuksia on arvioitu suhteessa TA2024 tilanteeseen.
Henkilöstösäästöt 170 000 € Katuvalaistus 23 000 € Energian säästö vähintään 10 000 € Yhteispäivystyksestä luopuminen vähintään 13 000 € Muut pienemmät säästökohteet vähintään 15 000 €
Ostopalvelukustannusten nousun arvioidaan olevan ainakin 60 000 €. Tällöin kustannussäästöjen arvioitu nettomäärä on yht. 171 000 €.
Toimialaa koskevilla maksukorotuksilla saavutetaan 120 000 € maksutulojen lisäys vuoteen 2027 mennessä. Merkittävintä nousu on vuodelle 2025, jolloin tulot nousevat yhteensä noin 70 000 €.
Myöhemmin puhtaanapidon ulkoistamisen ja palvelutason laskun myötä syntyviä säästöjä ei ole tässä arvioitu.
Henkilöstövähennysten arviointi
Esitetty määräaikaisia työntekijöitä (4 htv) koskeva palkkakustannusten nettovähentymä on yhteensä noin 80 000 €. Säästösumma on htv-vähentymään nähden varsin pieni, mikä johtuu siitä, että kyseisille työntekijöille on saatu palkkatukea. Ehdotuksessa on esitetty lisäksi vakinaisten työntekijöiden vähentämistä kiinteistöhuollosta / kunnallistekniikasta (90 000 €). Yhteenlaskettuna henkilöstössä tehtävät muutokset merkitsevät noin 170 000 €/v palkkakustannusten vähentymää.
Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.
Hallintosäännön 67 §:n mukaan palvelussuhteen irtisanomisesta päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. Hallintosäännön 53 §:n mukaan lautakunta päättää alaisensa viran vakinaisesta täyttämisestä ja toimialajohtaja toimialueensa alaisen toimen täyttämisestä. Tässä tapauksessa on perusteltua, että muutosneuvottelun käynnistäminen tehdään keskitetysti kunnanhallituksen toimesta. Tällöin voidaan samalla huomioida mahdollinen muutosneuvottelujen tarve muilla toimialoilla. Toimivalta mahdollisiin irtisanomisiin määräytyy hallintosäännön perusteella.
Henkilöstövähennys tarkoittaa ostopalvelujen lisääntyvä määrää. Rakennusten korjaustyöt teetetään lähtökohtaisesti urakoijilla. Pieniä korjaustöitä tehdään jatkossakin omana työnä resurssien sallimissa rajoissa. Liikunta ja ulkoalueiden kunnossapidon tasoa joudutaan laskemaan ja osa paikoista jätetään pois ylläpidosta. Myös kiinteistöhuollon ylläpidosta joudutaan karsimaan ja tehostamaan työtehtäviä. Puhtaanapidon osalta säästöt syntyvät, kun palvelutasoa samalla lasketaan.
Henkilöstön vähentyminen edellyttää työtehtävien entistä isompaa priorisointia ja mahdollisuuksien mukaan työtapojen tehostamista. Työntekijän osalta on muutoksessa ensiarvoisen tärkeätä tukea heitä muutoksessa. Työntekijöiden työssä jaksamiseen, työkyvyn ylläpitoon ja koulutukseen on kiinnitettävä korostetusti huomiota muutosprosessin aikana ja sen jälkeen.
Tulonkorotusten arviointi
Tulokorotukset muodostuvat pääosin vesihuollon maksujen korotuksista. Merkittävin korotus tehdään vuodelle 2025 ja tämän jälkeiset mahdolliset korotukset ovat vähäisempiä. Muita maksukorotuksia on tehty mm. jätehuollon perusmaksuun.
Tavoitteena on lisäksi selvittää hulevesimaksun käyttöönotto. Hulevesimaksu on maksu, jonka kiinteistön omistajat tai haltijat maksavat kunnalle hulevesien hallinnasta. Hulevesimaksun tarkoitus on kattaa kunnan kustannuksia hulevesien keräämisestä, johtamisesta ja puhdistamisesta sekä ylläpitää ja kehittää hulevesijärjestelmää. Hulevesimaksun suuruus perustuu yleensä kiinteistön pinta-alaan tai muihin ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat hulevesien syntymiseen ja käsittelyyn. Hulevesimaksujen avulla kunnat pyrkivät ehkäisemään hulevesien aiheuttamia haittoja, kuten tulvia ja ympäristön pilaantumista.
Kiinteistöomaisuuden hallinta
Yhtenäiskoulua ja vesihuollon rakennuksia lukuun ottamatta kunnan toimitila ja vuokra-asuntokiinteistöjen mahdollista myyntiä olisi perusteltua selvittää. Teknisessä toimessa on valmisteltu kunnan toimitilojen pts-suunnitelmia Senaatin Skenarios-palvelussa. Suunnitelmien valmistelu on tällä hetkellä keskeneräinen. Suunnitelmat pyritään valmistelemaan elokuun loppuun mennessä. Selvityksen tavoitteena on kunnan kiinteistöjen vuotuisten kustannusten selvitys ja lähivuosina odotettavissa oleva menoennuste.
Korjausvelan hallinta on resurssisäästöistä huolimatta tärkeätä. Kiinteistöhuollon vähentyneellä henkilöstöresurssilla kiinteistöhuollon kohteissa työt painottuvat välttämättömimpiin töihin. Kiinteistöjen ylläpitohuoltoa tulisi pyrkiä entistä enemmän kohdistamaan riskinarvioinnin perusteella ja työtapoja tehostamaan. Korjausvelan määrä tulee todennäköisesti tästä huolimatta tulevaisuudessa lisääntymään.
Vesihuollon toimenpiteiden arviointi
Merkittävimpänä säästökohteena on paikallisen vesilaitosyhteistyön tehostaminen ja varavesivalmiuden kehittäminen. Kissamäen vedenottamon investointia ei ole tässä vaiheessa tavoitteena sisällyttää investointiohjelmaan. Vedenottamon rakentaminen on kuitenkin tarvittaessa mahdollista, tarvittavat lupapäätökset, maanomistus ja käyttöoikeussopimukset ovat valmiina. Investointina tämä hyvin kallis, arvio noin 1,2 miljoona euroa. Poistojen lisäksi investointi nostaisi käyttötalouden menoja noin 40 000-60 000 €/v.
Vesihuollon osalta ei ole mahdollista laskea käyttötalouden kustannuksia. Vesilaitoksen taloutta on tarpeen parantaa hinnoittelun korotuksilla, jolloin vesihuollon tulos saadaan ylijäämäiseksi. Vesihuollon kustannukset pysyvät kuitenkin kuluttajien kannalta valtakunnallisesti keskivertoisella tasolla.
Liikuntapaikkojen ylläpidon säästömahdollisuudet
Liikuntapaikkojen ylläpidossa on saavutettu kustannussäästöjä Hartolan Voiman kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä paikallisten yhdistysten kanssa on perusteltua pyrkiä lisäämään. Käyttäjämaksujen lisääminen ei ole tältä osin käyttökelpoinen ratkaisu. Yhteistyön tiivistämiseksi on tarpeen käydä neuvotteluja kunnan ja paikallisten yhdistysten välillä. | ||||||||||
|
| ||||||||||
Muutoksenhaku | Muutoksenhakukielto (kohta 1-2) Oikaisuvaatimus (kohta 3) | ||||||||||
|
| ||||||||||
Jatkokäsittely | kunnanhallitus | ||||||||||
| |||||||||||
| Edellinen asia | Seuraava asia |