Kuntalain 110 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamissuunnitelman vuosille 2024-2027 kesäkuussa 2024. Talousarvion valmistelua on tehty tämän suunnitelman pohjalta. Kokonaisuudessaan taloutta tasapainotetaan 950.000 euron sopeutuksella, joka pitää sisällään myös verotuksellisia ratkaisuja. Valtuusto päätti kunnallisveron ja kiinteistöveron korotuksista lokakuun kokouksessaan. Vuoden 2024 negatiivinen valtionosuus kääntyy positiiviseksi vuodelle 2025, kun työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu ja tähän liittyvä rahoitus siirtyy osaksi yleiskatteellista peruspalvelujen valtionosuutta. Suunnitelmavuosille valtionosuuksien ennustetaan kuitenkin kääntyvän taas negatiivisiksi. Pientä helpotusta tähän voi tuoda valmistelussa oleva valtionosuusuudistus, mutta merkittävää vaikutusta sillä ei kunnan talouteen ole. Toimintatulot vuonna 2025 ovat arviolta 1.894.000 euroa. Toimintamenot ovat -8.034.800 euroa. Toimintakate on -6.140.800 euroa. Verotulojen arvioinnissa on käytetty pohjana Kuntaliiton verokehikkoa ja valtiovarainministeriön kuntatalousohjelman painelaskelmaa. Verotulojen kertymäarvio vuodelle 2025 on 7.019.000 euroa. Valtionosuuslaskelmissa on käytetty VM:n antamia arvioita valtionosuuksista ja näiden yhteenlaskettu summa on 278.000 euroa. Kotikuntakorvauksien nettokulu on noin -106.800 euroa. Rahoitustuotot ja -kulut ovat talousarviossa arvioitu -138.000 euroon. Vuosikate on 1.018.200 euroa ja suunnitelman mukaiset poistot -791.100 euroa. Vuoden 2025 muodostuisi täten ylijäämäiseksi 227.100 euroa. Investointimenot vuodelle 2025 ovat yhteensä 1.058.000 euroa ja investointien rahoitusosuudet yhteensä 292.000 euroa. Investointien nettomeno on täten -766.000 euroa. Investointisuunnitelmaa rasittaa vuoden 2024 kunnan suoraan omistukseen siirtyneet entisen Kiinteistö Oy Kuninkaanpitäjän vuokra-asuntokohteet, joihin kaikkiin on tehtävä putkiremontit lähivuosina. Esityslistan liitteenä on Hartolan kunnan talousarvio vuodelle 2025 sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2025-2027. Lisäksi liitteenä toimitetaan toimialakohtaiset talousarviot (ulkoinen laskenta). Vuoden 2025 talousarvion rahoituslaskelmaan sisältyy varaus enintään 1.500.000 lainan ottamiseen, johon kunnanhallitukselle annetaan lainanottovaltuudet. Kunnan antolainan lisäykset käsitellään tapauskohtaisesti valtuustossa. Henkilöstöresurssisuunnitelma ja henkilöstöluettelo ovat esiteltynä talousarviokirjan henkilöstösuunnitelma-liitteessä. Merkittävimpänä kunnan toimintaan ja talouteen liittyvänä epävarmuustekijänä ja riskinä on Kiinteistö Oy Vasallin tilanne ja taloudellinen asema. Koska kaikissa yhtiön lainoissa on kunnan omavelkainen takaus, joutuu kunta viime kädessä rahoittamaan lainanlyhennykset tavalla tai toisella. Tämä kasvattaisi erityisesti kunnan korkokuluja, mutta yhtiön tilanteella voi olla vaikutusta myös kunnan tulokseen ja sitä kautta kunnan taloudelliseen asemaan. Suunnitelmavuosien 2026 ja 2027 valmistelua on tehty vuoden 2025 talousarvion pohjalta. Yhtenä merkittävänä tekijänä on kuntasektorin palkkaratkaisu, joka linjaa kunta-alan palkankorotusten tasoa lähivuosille. Taloussuunnitelmassa palkankorotusten vaikutukseksi on arvioitu 3 % vuodessa. Talousarvio vuodelle 2025 suunnitelmavuosineen noudattelee valtuuston hyväksymää talouden tasapainottamissuunnitelmaa. |