RSS-linkki
Kokousasiat:https://hartola.fi:443/D10_Julkaisu/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Tekninen lautakunta
Esityslista 13.05.2026/Asianro 26
Hartolan kunnan liittyminen julkisen alan energiatehokkuussopimukseen
Tekninen lautakunta 13.05.2026
147/00.01.07/2026
Päätös
Esittelijä
tekninen johtaja Janne Myntti
Päätösehdotus
Tekninen lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että
- Hartolan kunta liittyy julkisen alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2026-2035
2. oikeuttaa teknisen johtajan allekirjoittamaan liittymissopimuksen.
Valmistelija
Janne Myntti
Tekninen johtaja
etunimi.sukunimi(at)hartola.fi puh. 044 743 2252
Asian valmistelu
Valtion ja toimialojen väliset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat toimineet jo yli 20 vuoden ajan kustannustehokkaana politiikkatoimena EU:n energiatehokkuusvelvoitteiden toimeenpanossa. Sopimukset ovat olleet tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä ilman pakottavaa lainsäädäntöä.
Uudistetun energiatehokkuusdirektiivin (EED) myötä EU-velvoitteet ovat kiristyneet ja edellyttävät entistä laajempia toimia erityisesti julkiselta sektorilta. Uudistuksen myötä energiatehokkuuden jatkuva parantaminen ja raportointi nousevat entistä vahvemmin osaksi julkisten toimijoiden vastuuta. Energiatehokkuussopimus on keino täyttää nämä vaatimukset hallitusti, vaiheittain ja omaan toimintaan parhaiten soveltuvalla tavalla.
Julkisen sektorin energiatehokkuussopimus (JETS) vuosille 2026-2035 on jatkoa aiemmalle kunta-alan sopimukselle (KETS) 2017-2025, ja siihen voivat liittyä kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtionhallinnon organisaatiot. Hartolan kunta on ollut mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) vuodesta 2019 lähtien.
Uusi sopimuskausi alkaa vuoden 2026 alussa ja jakautuu kahteen jaksoon: 2026-2030 ja 2031-2035. Liittyessään sopimukseen organisaatio asettaa ohjeellisen energiatehokkuustavoitteen koko kaudelle ja välitavoitteen vuodelle 2030. Sopimuksen mukaiset energiansäästöt perustuvat toteutettuihin toimenpiteisiin ja niiden säästövaikutuksiin - ei energiankulutuksen absoluuttiseen vähenemiseen. Näin ollen tavoitteet ovat saavutettavissa myös tilanteissa, joissa toiminta- tai palveluvolyymi kasvaa.
Liittyvä yritys/julkisen alan toimija asettaa liittyessään ohjeellisen energiamääräisen (MWh) tehostamistavoitteen kaudelle 2026–2035, joka vastaa 10 % liittyjän vuotuisesta energiankäytöstä ja välitavoitteen vuodelle 2030, joka vastaa 6 % liittyjän vuotuisesta energiankäytöstä. Tavoite lasketaan liittymishetkellä käytössä olevasta, normaalia toimintaa edustavan kalenterivuoden, energiankäytöstä.
Tavoitteen saavuttamista seurataan sopimuskaudella raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksen kautta. Tavoitevuosina 2030 ja 2035 liittyjän energiankäytön ei edellytetä olevan sopimukseen liittymistilannetta alempi.
Liittyjä sitoutuu energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on sisällyttää energiatehokkuuden jatkuva parantaminen osaksi toimintasuunnitelmia tai käytössä olevia/käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä.
Valtio tukee tapauskohtaisesti uuteen teknologiaan perustuvia energiatehokkuusinvestointeja. Sopimukseen liittyneille voidaan tietyin edellytyksin myöntää korkeampaa valtion harkinnanvaraista tukea energiatehokkuutta edistäviin investointeihin. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden kuntasektorin, mikroyritysten ja pk-yritysten Motiva-mallisiin energiakatselmuksiin voidaan myöntää korotettua energiatukea. Tukiprosentit vahvistetaan vuosittain valtion talousarvion yhteydessä.
Energiatehokkuussopimukseen liittyneille on tarjolla monipuolista tukea sopimuksen toimeenpanoon ja energiatehokkuustyöhön, kuten tietoa, neuvontaa ja opastusta. Sopimuksen osalliset voivat saada tuettuja energiakatselmuksia kiinteistöissään.
Kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtion toimijat liittyvät sopimukseen allekirjoittamalla liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin. Sopimukseen liittymisen jälkeen kunta laatii toimenpidesuunnitelman, jossa on mainittu kohdekohtaisia energiansäästötoimenpiteitä ja näiden ohjeellinen toteutusaikataulu.
Hartolan kunta on ollut mukana hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostossa vuodesta 2019 lähtien. Verkostoon kuuluvien kuntien tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Ilmastosuunnitelman ja julkisen alan energiatehokkuussopimuksen tavoitteet nivoutuvat yhteen.
Hartolan ilmastosuunnitelma toimii kunnan tekemän kestävyystyön pohjana tulevina vuosina, tehden kunnan ilmastotyöstä myös määrätietoisempaa ja avoimempaa. Ilmastosuunnitelmassa on huomioitu ilmastonmuutoksen ohessa muitakin kestävyysteemoja, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Ilmastosuunnitelman tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen kunnan toiminnassa sekä uusiutuvan energian käytön edistäminen.
Muutoksenhaku
Muutoksenhakukielto
Jatkokäsittely
kunnanhallitus
Liitteet |
| ||||
| |||||