HARTOLAN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2018-19
Sisällysluettelo
- YLEISTÄ.. 3
- VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTÖN TAVOITTEET. 4
- MAAKUNTAKAAVAT. 4
- HARTOLAN MAANKÄYTTÖSTRATEGIAT. 5
- ASEMAKAAVAT. 6
- RANTA-ASEMAKAAVAT. 6
- RAKENNUSJÄRJESTYS. 6
- MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET JA MAANKÄYTTÖHANKKEET. 6
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) tuli voimaan 1.1.2000.
Lain yleinen tavoite on järjestää maankäyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun ja saada aikaan alueidenkäytössä tasapainoinen kokonaisratkaisu.
Kaavoituskatsauksen laatimisvelvollisuus
” Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakuntaliitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.”
”Maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavoituskatsauksessa ja kaavan laatimisen yhteydessä.”
Hartolan kunnassa alueidenkäytön suunnittelusta vastaa 1.11.2015 alkaen tekninen lautakunta.
Kunnan yhdyshenkilöt kaava-asioissa
Maakunta-, yleis-, asema- ja ranta-asemakaava-asiat
- rakennustarkastaja Matti Nikupeteri
- toimistosihteeri Pirjo Kemppi
Hartolan kunta ja alueellinen ELY-keskus käyvät kerran vuodessa kehittämiskeskustelun, jossa käsitellään kunnan maankäytön suunnitteluun ja kehittämiseen ja vireillä oleviin kaava-asioihin liittyviä kysymyksiä.
Valtioneuvosto on päättänyt varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioonottamisen kaavoituksessa laatimalla valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet. Hartolaa koskevat tavoitteet ovat:
- Toimiva aluerakenne
- Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
- Kulttuuri- ja luonnonympäristö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
- Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
Tavoitteissa on keskeistä hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys sekä
- aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia
- ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen
- kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan monipuolistaminen
- maanpuolustuksen ja rajavalvonnan alueellisten edellytysten turvaaminen
Tarkemmat valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet löytyvät tästä osoitteesta.
Maakuntakaavalla määritellään maakunnan aluerakenne pitkälle tulevaisuuteen kuvaamalla kartalla asumisen, työpaikkojen ja niitä yhdistävän liikennejärjestelmän sekä ympäristön kehittämissuunnat ohjeeksi kuntakaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle.
Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014
Päijät-Hämeen uusi kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 2.12.2016 § 22. Maakuntahallitus määräsi sen tulemaan voimaan 20.2.2017 ja samalla kumosi vuonna 2008 vahvistetun maakuntakaavan 2006. Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 29.1.2018 18/0026/2 kaikki 10 maakuntavaltuuston päätöstä koskenutta valitusta. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on yksi Sysmän Päijätsaloa koskeva jatkovalitus käsiteltävänä.
Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 saa lopullisesti lainvoiman, kun valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa on käsitelty ja kuulutukset lainvoimaisuudesta annettu.
Kiertotaloutta palvelevan jätteenkäsittelyalueen (Lahden seudun Kierrätyspuiston) vaihekaava
Maakuntavaltuusto päätti kokouksessaan 18.6.2018 § 9 käynnistää vaihekaavan laatimisen. Vaihekaavalla on tavoitteena ratkaista Lahden seudun kierrätyspuiston sijoittuminen. Vaihemaakuntakaavaa laaditaan yhtä aikaa Lahden seudun kierrätyspuiston YVA-menettelyn kanssa.
Vuoden 2019 alussa kuulutetaan vaihemaakuntakaava tulleeksi vireille ja laitetaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville yhdessä kierrätyspuiston YVA-ohjelman kanssa mielipiteiden esittämistä varten. Vuoden aikana järjestetään yhteisiä yleisö- ja sidosryhmätilaisuuksia. Selvityksiä laaditaan maakuntakaavaa varten ja YVA-ohjelman mukaisesti. Vuoden lopulla valmistuvat YVA-arviointiselostus ja neljä vaihtoehtoista sijaintipaikkaa käsittävä kaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten.
Lisätietoja maakuntakaavoituksesta
Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen
Päijät-Hämeen liitto
p. 040 5317 628
riitta.vaananen@paijat-hame.fi
http://www.paijat-hame.fi/maakuntakaava/vaihemaakuntakaava/
Kunnassa vastuu kaavoituksesta on hallintosäännössä osoitettu tekniselle lautakunnalle. Eri toimielinten tiedonkulun varmistamiseksi ja kaavoituksen poliittista ohjausta varten perustettiin 2018 alussa kaavatoimikunta. Toimikunta kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa.
Kunnan kaavoitusohjelmassa hyväksytään pitkän tähtäimen kaavoitushankkeet, joita sitten toteutetaan talousarvion mukaan.
Hartolassa rakentamisen painopiste on rannoilla. Rakentamisen ohjauksessa tapahtuneiden muutosten vuoksi päädyttiin laatimaan koko kunnan rantarakentamista koskevan strategia. Se on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa 2019 aikana.
5.YLEISKAAVAT
Vahvistuneet yleiskaavat
- Taajama-alueen osayleiskaava
on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 22.6.1995. Taajaman
osayleiskaavan muutos on hyväksytty kunnanvaltuustossa 6.2.2019
- Jääsjärven rantayleiskaava
on vahvistettu Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 9.6.1998. Uusi kaava tullut voimaan 2017.
- Jääsjärven rantayleiskaava ja taajama-alueen osayleiskaavan muutos
on vahvistettu kunnanvaltuuston päätöksellä 10.11.2004, tullut voimaan 2005.
Uusi kaava tullut voimaan 2017.
- Rautaveden- Rusin rantayleiskaava
on hyväksytty kunnanvaltuuston päätöksellä 20.6.2005. Kaava on tullut voimaan kokonaisuudessaan 1.10.2007.
- Etelä-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava
on hyväksytty kunnanvaltuustossa 16.6.2008. Kaava on tullut kokonaan voimaan ilman muutoksia Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti 21.9.2009.
- Pohjois-Hartolan ranta- ja kyläyleiskaava
on hyväksytty kunnanvaltuustossa 25.2.2010. Kaava on tullut kokonaan voimaan ilman muutoksia 14.1.2013
- Jääsjärven rantaosayleiskaava
on hyväksytty kunnanvaltuustossa 30.5.2017. Kaava on tullut kokonaan voimaan ilman muutoksia marraskuussa 2017
Vuoden 2019 talousarviossa on varauduttu taajaman pohjakartan uusimiseen. Työtä koskeva hankintamenettely on parhaillaan käynnissä. Kartan uusimisen jälkeen lähdetään uusimaan taajaman asemakaavaa vaiheittain.
Tainionvirran entinen koulu myytiin yksityiselle. Aluetta koskeva kaavamuutos on vireillä. Kaavaluonnos oli nähtävillä syksyn 2018 aikana.
Kurpanpellontien teollisuusalueella on vireillä asemakaavan muutos Lehdon
elementtitehtaan käyttösuunnitelman aiheuttamista katujärjestelyistä johtuen.
Hartolassa on voimassa noin 30 ranta-asemakaavaa. Useat niistä on sisällöltään vanhentuneita. Vanhentuneisuudesta johtuen joudutaan vuosittain käsittelemään useita poikkeamislupia ja maisematyölupia. Syksyllä 2018 käynnistettiin esiselvitys, jonka tavoitteena on kannustaa maanomistajia kumoamaan tarpeettomia ranta-asemakaavoja ja muuttamaan niitä tarpeellisin osin. Hanke on nimetty HARAKUMU:ksi (Hartolan ranta-asemakaavojen kumoaminen ja muuttaminen)
Hartolan kunnan uusi rakennusjärjestys tuli voimaan 1.9.2016.
Tainionvirran alueelle on tarkoitus laatia kehittämisselvitys vuoden 2019 aikana.
Liikennevirastolla on vireillä valtatie 4 liittymäjärjestelyiden suunnittelu Hartolan taajaman kohdalla.
Lisätietoja antaa:
Matti Nikupeteri
rakennustarkastaja
puh. 044 743 2236
matti.nikupeteri@hartola.fi