Hartola mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa lähteissä vuonna 1398, jolloin Paavi Bonifacius IX lupasi bullassaan synninpäästön Hartolan talonpojille, jotka rukoilevat ja käyvät kirkossa. Hartola oli pitkään Sysmän emäpitäjän takamaa. 1700-luvulle tultaessa Hartola oli vahvistunut ja kehittynyt kartanoseuduksi. Alueen merkittävimmän kartanon Koskipään isäntä ja Oulun läänin maaherra Adolf Tandefelt päätti yhdessä muiden hartolalaisten mahtimiesten kanssa ajaa Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vanhasta emopitäjästään. Tässä tarkoituksessa laadittiin anomus suoraan Kuningas Kustaa III:lle, jolle se toimitettiin Tukholmaan. Kuningas suostui anomukseen, ja julisti 31.8.1784 Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi.
Kuningas nimesi Hartolan myös kruunuprinssi Gustav Adolfi IV:n mukaan, mistä on peräisin Hartolan ruotsinkielinen nimi, Gustav Adolfs, jonka hartolalaiset ovat suomentaneet Kustavus -nimeksi. Kunnan nimeksi vakiintui kuitenkin Hartola, joka on ollut tiettävästi paikkakunnan nimi aikojen alusta.
Koska Hartola on harvoja kuninkaan päätöksellä muodostettuja kuntia Suomessa, kunnanvaltuusto päätti siirtää kuninkaallisen perinnön nykypäivään julistaen Hartolan 10.11.1987 Suomen ainoaksi kuningaskunnaksi. Kuninkaallisesta alkuperästä kertoo myös kunnan vaakuna, jossa on
punaisessa kentässä ristikkäin kaksi palavaa soihtua ja niiden yläpuolella kultainen kruunu.
Kuningaskunta –teema näkyy myös kunnan ja yritysten valitsemissa nimissä ja tunnuksissa. Lisäksi koulussa valitaan joka syksy Kustaa Aadolfin päivän tienoilla kruunuprinssi tai –prinsessa, joka saa esittää koululaisten puolesta toivomuksen päättäjille, joka toteutetaan.
Lisätiedot:
Jarkko Seppälä
Kunnanjohtaja
Hartolan kunta
Kuninkaantie 16
19600 Hartola
+358 44 7432217
jarkko.seppala@hartola.fi