Kunnanhallitus
Pöytäkirja 28.08.2023/Pykälä 134

Dnro

Kunnanhallitus 28.08.2023

Päätös

Kunnanhallitus päätti tarjota Hartolan kunnan työntekijöille tuloverolain 64 § 4 momentin tarkoittaman polkupyöräedun liitteenä olevan pyöräetupolitiikan mukaisesti.

Esittelijä

kunnanjohtaja Jarkko Seppälä, puh. 044 743 2217

etunimi.sukunimi(at)hartola.fi

Päätösehdotus

Kunnanhallitus päättää tarjota Hartolan kunnan työntekijöille tuloverolain 64 § 4 momentin tarkoittaman polkupyöräedun liitteenä olevan pyöräetupolitiikan mukaisesti.

Valmistelija /

lisätietojen antaja

kunnanjohtaja Jarkko Seppälä, puh. 044 743 2217

etunimi.sukunimi(at)hartola.fi

Asian valmistelu

Kunnanhallitus on hyväksynyt Hartolan kunnan henkilöstö­liikuntasuunnitelman kokouksessaan 2.5.2022 § 99. Henkilöstöliikuntasuunnitelmissa on yhtenä toimenpiteenä määritelty polkupyöräedun käyttöönotto.

Polkupyöräedun verovapaus määräytyy tuloverolain 64 § 4 momentin perusteella. Edun määrä lasketaan verohallinnon luontoisetupäätöksen määräysten mukaisesti. Työntekijälle syntyy polkupyöräetu, kun työnantaja antaa omistamansa tai leasingsopimuksella hankkimansa polkupyörän työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön tai muulla vastaavalla tavalla järjestää työntekijälle polkupyörän käyttöoikeuden vapaa-ajalla.

Enintään 1200 €/vuosi arvoinen polkupyöräetu on verovapaata tuloa. Etu koskee tavallista polkupyörää ja sähköpolkupyörää. Etuun lasketaan pyörän varusteista mukaan valot, lukitus, nasta­renkaat, kypärä, tavarateline, lokasuojat ja soittokello. Muita varusteita ei lasketa mukaan.

Polkupyöräetu voidaan antaa:

1) palkan lisäksi annettuna etuna, jolloin polkupyöräetu on kokonaan verovapaata tuloa eikä sillä ole vaikutusta työntekijän veronalaiseen palkkaan tai

2) palkanosana annettu etu, jolloin työntekijä ja työnantaja sopivat, että työntekijä saa polkupyöräedun 100 €/kk (1200 €/vuosi) ja että polkupyöräetu sisältyy hänen bruttopalkkaansa eli pienentää työntekijän veronalaista bruttopalkkaa 100 €/kk,

3) kokonaispalkkaa saavilla polkupyöräetu määräytyy samoin kuin edellä eli etu vähentää bruttopalkan määrää.

Tasapuolisinta on, että polkupyöräetu annetaan palkanosana siten, että etu vähentää työntekijän bruttopalkkaa.

Polkupyörät on perusteltua hankkia leasingillä ja käyttää hallinnoimiseen ko. palveluita tarjoavaa yritystä. Tällaisia yrityksiä on useita. Kunnanjohtaja on selvittänyt tarjontaa ja päätynyt yhteen palveluntarjoajaan. Palveluntarjoajien hinnoitteluissa ei ole suuria eroja. Arvioitu vuosikustannus kunnalle on 1000-2000 euroa, joten kyse on pienhankinnasta. Tämän lisäksi etu aiheuttaa pienen lisätyön sekä henkilöstö­hallinnon että taloushallinnon puolella. Palveluntarjoaja hoitaa koko prosessin työntekijän kanssa. Hallinnointikustannus (15 €/kk/pyörä) jää kunnan vastuulle. Leasingvuokra on työntekijän vastuulla pyöräetuna.

Lasku leasingvuokrasta tulee kunnalle. Palveluntarjoaja vastaa polkupyörän varkaus- ja vahinkoturvasta. Jos vakuutusta joudutaan käyttämään, palveluntarjoaja perii 200 € käsittely­kulun, joka on työntekijän vastuulla. Korjauskuluista, jotka eivät kuulu vahinkoturvan piiriin ja perushuoltokuluista vastaa työntekijä. Huoltoon liittyvät kustannukset voidaan sisällyttää vuokraan, jolloin vuokra-aika jatkuu automaattisesti varsinaisen vuokra-ajan päättymisen jälkeen.

Työntekijä voi hankkia polkupyörän valitsemastaan pyörä­liikkeestä. Polkupyörä on mahdollista hankkia myös verkko­kaupasta. Sähköpyörän lataamisesta työpaikalla ei synny veronalaista etua. Lunastaminen leasingyhtiöltä ei ole veronalaista etua arvosta riippumatta.

Polkupyöräedun ottaja allekirjoittaa ja sitoutuu noudattamaan etuun liittyvät käytännöt (pyöräetupolitiikka). Esityslistan mukana lähetetään luonnos pyöräetupolitiikasta.

Polkupyöräedun käyttöönotosta järjestetään koulutus henkilöstölle.

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimus

Tiedoksianto

Henkilöstö