Ympäristönsuojelun usein kysytyt kysymykset

Milloin jäteasema on auki?
• Klikkaa linkistä nähdäksesi Hartolan jäteaseman aukioloajat

Mistä löydän jätevesisuunnittelijan?
Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n sivuilla on kattava lista Päijät-Hämeessä toimivista jätevesisuunnittelijoista.

Millainen jätevesijärjestelmä kesämökin pesuvesille tarvitaan?
Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttaa mökin varustelutaso. Ympäristöhallinnon sivuilla on kerrottu vaihtoehdoista eri varustelutasoille, sivut avautuvat klikkaamalla tätä linkkiä.

Miten järjestän kesäasunnon jätehuollon?
Kesäasukkaita kohdellaan jätehuollossa aivan samoin kuin saman alueen vakituisiakin asukkaita. Kiinteistön asukas sopii jätehuollon järjestämisestä jätehuoltoyrittäjän kanssa. Haja-asutusalueella ensisijaisena ratkaisuna on aluekeräyspisteen asiakkaaksi liittyminen.
Yhteystiedot tai linkki jätehuoltoyrittäjän sivuille!!

Naapurini piha on siivoton. Miten pitää toimia?
Meillä kaikilla on vähän erilainen käsitys siitä, mikä on siisti. Mieti ensin, häiritseekö pihan siivottomuus sinua aivan oikeasti niin paljon, että siihen on puututtava. Vai hyväksytkö sen, että naapurisi hoitaa pihaansa eri tavalla kuin sinä? Keskustele asiasta naapurisi kanssa. Kerro, mikä pihassa huolestuttaa ja tarjoa tarvittaessa myös apua.
Jos asia ei etene yhdessä naapurin kanssa tai pihassa säilytetään hallitsemattomasti kotitalousjätettä tai vaarallisia jätteitä, voit ottaa yhteyttä ympäristötoimistoon. Puh. 044 769 3000 tai ymparisto@hartola.fi

Miten saan tutkittua kaivoveden laadun?
Kaivovesien laatua koskevaa neuvontaa tekee kunnan terveydensuojeluviranomainen. Hartolan kunnan viranomaisena toimii Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä.
Kaivovesiohjeen löydät klikkaamalla tätä linkkiä.

Lintujen ruokinta aiheuttaa haittoja, miten pitää toimia?
Taloyhtiöt ovat omilla järjestyssäännöillään saattaneet kieltää lintujen ruokinnan parvekkeilla ja piha-alueilla. Mikäli lintujen ruokinta taloyhtiössä aiheuttaa haittaa, niin ensisijaisesti tulee olla yhteydessä isännöitsijään.
Elintarvikejätteiden ja ruoantähteiden käyttö on kielletty luonnonvaraisten eläinten ruokinnassa, sillä ne houkuttelevat paikalle myös haittaeläimiä kuten rottia.
Jos luonnonvaraiset eläimet aiheuttavat asuinympäristössä viihtyvyys- tai terveyshaittaa, niin terveydensuojeluviranomainen voi kieltää niiden ruokinnan kokonaan.

Miten omenat hävitetään jätteenä?
• Omenat voi käsitellä myös omatoimisesti ja kompostoida ne mullaksi omalla kiinteistöllä puutarhajätekompostorissa tai kotitalousjätteen kompostointiin tarkoitetussa lämpökompostorissa.
• Pieniä määriä omenoita saa laittaa kiinteistön biojäteastiaan.

Kiinteistölläni on rottia, miten pitää toimia?
Paras keino torjua jyrsijöitä on varmistaa, ettei niille ole ravintoa tarjolla esimerkiksi lintujen ruokintapaikoilla tai avoimissa komposteissa. Tarkista myös jäteastioiden tiiveys. Lisäksi jyrsijät pitää yrittää hävittää loukkuja käyttämällä.
Jos ongelma on ehtinyt laajentua pahaksi, on syytä ottaa yhteyttä ammattilaiseen, joka tekee myrkytyksen. Lisätietoja terveydensuojelusta tästä linkistä.

https://www.phhyky.fi/fi/hiirien-torjuntaan-kaytettava-alfakloraloosi-aiheuttaa-myrkytyksia-lemmikeille/

Mihin risut voi viedä?
Risut voi viedä maksutta kunnan puutarhajätteen vastaanottopisteeseen os. Valittulantie 55.

Voinko polttaa purkupuuta tai risuja omalla kiinteistölläni?
Hartolassa puutarhajätteen polttaminen on kielletty kirkonkylän asemakaava-alueen asutuilla alueilla (ympäristönsuojelumääräykset). Asemakaava-alueen ulkopuolella puutarhajätettä voi hävittää polttamalla, paloturvallisuus huomioon ottaen.

Löysin maastosta laittoman kaatopaikan. Mihin siitä ilmoitetaan?
Tee havainnostasi kirjallinen selvitys ja lähetä se ympäristötoimeen. Voit liittää selvitykseen myös valokuvia ja karttaotteen, josta käy ilmi kohteen tarkka sijainti.

Mihin voin viedä vaaralliset jätteet?
Vaaralliset jätteet voi toimittaa hyötyjäteasemalle, os. Valtatie 1531
19600 Hartola. Hinnasto ja aukioloajat löytyvät tästä linkistä.

Millainen on järven syvyys ja vedenlaatu?
Tietoja Suomen järvistä kerätään kahteen tietokantaan.
Järviwiki https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu on verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Sieltä löytyy perustiedot kaikista Suomen yli hehtaarin kokoisista järvistä ja valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muassa valokuvia ja havaintoja. Syötä haluamasi järven nimi etusivun hakukenttään.
Ympäristöhallinnon avoin tieto https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Ymparistotietojarjestelmat on järjestelmä, jonka käyttäjäksi tulee rekisteröityä. Sinne on koottu tiedot kaikista Suomen järvistä ja niiden vedenlaatutiedoista. Näihin tietoihin hyväksytään vain ammattilaisten tekemät vesitutkimukset.
Jos näistä lähteistä ei löydy etsimääsi tietoa tai tarvitset apua tulosten tulkintaan, voit olla yhteydessä Hartolan kunnan ympäristönsuojeluun.

Vedessä on levää?
Jos epäilet, että vedessä on sinilevää, älä käytä sitä löylyvetenä eikä ruoanvalmistukseen. Lue tarkemmat ohjeet levän tunnistamisesta tästä linkistä.

Ruskea massa tai harmahtava kalvo ojassa?
Poikkeavista havainnoista kannattaa ilmoittaa Hartolan ympäristönsuojeluun Puh. 044 769 3000 tai ymparisto@hartola.fi, vaikka ilmiöille löytyykin usein luonnollinen syy.
Esimerkiksi rautabakteeri saa ojassa aikaan pahan näköisen punaruskean massan pohjalle ja öljymäisen kalvon veden pintaan.

Öljyä vedessä?
Kaikki öljymäinen kalvo veden pinnalla ei välttämättä ole oikeasti öljyä. Jos öljyinen kalvo vedessä ei hajoa kepillä koskemalla ja haisee selvästi öljylle, soita hätänumeroon 112. Pelastuslaitos tekee öljyvahinkojen ensitorjuntaa. Hyvin pienistä havainnoista, jotka eivät leviä ojan veden mukana eteenpäin voit ilmoittaa vasta seuraavana arkipäivänä ympäristönsuojelun numeroon 044 769 3000.
Longinojan aktiivit pääkaupunkiseudulla ovat keränneet omalle internetsivulleen ohjeita, miten voi tunnistaa erilaisia poikkeavia päästöjä purossa tai ojassa http://longinoja.fi/2017/02/miten-pitaa-toimia-jos-naen-purossa-jotain-epamaaraista/ Huom! Longinoja sijaitsee pääkaupunkiseudulla, joten hätänumeroa lukuunottamatta yhteystietoja ei voi käyttää Päijät-Hämeessä.

Haluaisin niittää tai ruopata rantaa. Mitä lupia tarvitaan?
Perusohje on, että aina jos mennään koneella vesistön puolelle, tarvitaan vähintään ilmoitus Hämeen ELY-keskukselle. Suuremmille ruoppauksille on haettava vesilain mukainen lupa Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. ELY-keskus arvioi ilmoituksen perusteella luvan tarpeen.
Lisätietoja ja lomakkeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät tästä linkistä.

Olen tekemässä lantapatteria / varastoin lantaa aumassa. Mihin siitä ilmoitetaan?
Aumasta eli lantapatterista tulee ilmoittaa etukäteen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Lisätietoja ja lomake ilmoituksen tekemiseen löytyvät tästä linkistä.
Lomakkeen tiedoista poiketen ilmoitus toimitetaan Hartolan kunnan ympäristövalvontaan, os. PL 16, 19601 Hartola

Haluaisin asentaa maalämpöjärjestelmän. Mitä pitää ottaa huomioon?
Jos aiot vaihtaa lämmitysjärjestelmän, ole ensin yhteydessä rakennusvalvontaan, sillä muutokselle tarvitaan yleensä rakennuslupa. Maalämpöjärjestelmän sijoittamiselle on tiettyjä etäisyysvaatimuksia, joiden tulee täyttyä.
Heinolassa ja Hartolassa maalämmön rakentamisen vaatimukset löytyvät rakennusjärjestyksestä, Sysmässä ympäristönsuojelumääräyksistä. Vedenottamon suojavyöhykkeillä maalämmön rakentaminen on kielletty pohjaveden suojelemiseksi. Jos vedenottamolle ei ole määritelty suojavyöhykettä, kielto on voimassa vedenottamon tutkitulla valuma-alueella.

Mistä tiedän, sijaitseeko kiinteistöni pohjavesialueella?
Ajantasainen karttatieto pohjavesialueista löytyy valtion ympäristöhallinnon sivuilta.

Kuka määrittelee, milloin talo on asuinkelvoton?
Talon asuinkelpoisuus vaikuttaa mm. jätehuollon maksuihin. Vaikka talo olisi ollut pitkäänkin asumaton, se ei välttämättä ole asuinkelvoton. Terveydensuojeluviranomaisen määräämä käyttökielto / asumiskielto on asuinkelvottomuuden peruste (esimerkiksi hometalot). Joskus talo voi olla niin huonokuntoinen, että todisteeksi jätehuoltoviranomaiselle riittää valokuva, jossa näkyy esimerkiksi sisään romahtanut katto.
Tarvittaessa rakennuksen asuinkelpoisuuden voi arvioida myös rakennusvalvonta.
Talon määritteleminen asuinkelvottomaksi ei vapauta kiinteistöverosta, vaan kiinteistöveroa maksetaan, kunnes rakennus on purettu.

Olen havainnut jättiputkia. Mihin niistä ilmoitetaan?
Ilmoita havaintosi ympäristötoimeen ymparisto@hartola.fi tai 044 769 3000. Jos mahdollista, merkitse paikka kartalle ja liitä kartta sähköpostiisi.
Paljon lisätietoa vieraslajeista ja niiden hävittämisestä on saatavana Vieraslajiportaalissa https://vieraslajit.fi/

Löysin hylätyn ajoneuvon / romuajoneuvon. Mihin siitä ilmoitetaan?
Hartola – Ilmoitus ympäristötoimeen ymparisto@hartola.fi tai 044 7432 237

X